Muita sääsivuja

* FORECA
* Ilmatieteen laitos
* Viimeisimmät satelliittikuvat NOAA-satelliitista.


Takaisin

Mitä säätä tulossa?

Tarkista se täältä ja varaa itsellesi kesäloma hyvän sään aikaan. Kaikki on faktaa ja perustuu vuosisataiseen perinnetietoon. Oliko helmikuu lämmin? Varaudu siis maaliskuun paukkupakkasiin ja kylmään kevääseen. Koska, jos maaliskuu ei maata näytä, niin välihousut ovat tarpeen vielä kesäkuun alkupuolellakin. Usko pois!
Eskeli on nämä ennusteet tarkastanut ja tarvittaessa parhaan kykynsä mukaan tulkannut, niin ettei tavallisen nykyajan sukankuluttajan tarvitse enää vaivata päätään vanhoja tekstejä miettiessään. Mutta ei Eskelikään 80 vuotisen uransa aikana ole kerinnyt kaikkea (ehkä) muistiinsa painamaan, niin että sinulla on mahdollisuus lisätä oma tietämäsi vankkumattoman varma ennuste kattavaan tietokantaamme. Ylläpidon tehtävänä tässä on valita ennustetulvasta ne harvat, jotka todennäköisesti Eskelin kuution kokoisesta almanakkapinosta löytyvistä muistiinpanoista puuttuvat.
HUOM! Vain aidot kansanperinteelliset ennustukset hyväksytään! Muut poistetaan armotta.

Valitse kuukausi:
Wanhan kansan ennustus Eskelin tulkinta
50.51 Vaikutus: > Määrittelemätön
Nimipäiväänsä viettää: Pääsiäisaamu
Yhdeksän viikkoa tuulee sieltä, mistä pääsiäisaamuna tuulee
Pääsiäisaamuna kannattaa innokkaan harrastajan tutkiskella tuulen suuntaa, sillä siitä tietää ja päätelläkin voi minkälaista säätä on tulossa lähiviikkoina. Pohjantuuli ja idän puhuri kylmää tietää ja etelän ja lännen suunnasta taas lämmintä enimmäkseen pukkaa. Tietäähän tuon jokainen.
50.3 Vaikutus: > Kevät
Nimipäiväänsä viettää: --
Mateenkudun siirtyminen..
Jos made kutee kovasti myöhäiseen aikaan maaliskuussa tulee pitkä kevät. Eli ei meinaa kesä alkaa.
50.3 Vaikutus: > Toukokuu
Nimipäiväänsä viettää: --
Mitä on päivä pääsiäisenä, sitä sää sären kutuna.
Särki oli ennen vanhaan ruokakala ja monesti keväällä tärkeä ravinnon lisä. Huonot säät särjen kutuaikaan (jäiden lähdön aikaan) eivät suosineet kalastusta.
50.4 Vaikutus: > Alkukesä
Nimipäiväänsä viettää: --
Jos hatutta päin huhtikuussa halkoja hakataan, niin turkit päällä toukoja tehdään.

50.5 Vaikutus: > Keskikesä
Nimipäiväänsä viettää: --
Helluntain paisteet on koko kesän paisteet
Helluntai sijoittuu jonnekin 50 päivää pääsiäisestä tienoille.
50.7 Vaikutus: > Syksy
Nimipäiväänsä viettää: --
Jos käki kukkuu pitkään vielä heinäkuussa, tulee lämmin ja pitkä syksy.

50.7 Vaikutus: > Maaliskuu
Nimipäiväänsä viettää: --
Kun mätäkuussa putoaa lehti puusta, tulee suojasää maaliskuussa.
Mätäkuu on 23.7 - 23.8
50.10 Vaikutus: > Tammikuu
Nimipäiväänsä viettää: --
Jos lokakuussa akkunat ovat jäässä, niin tammikuussa vettä sataa.
Mikä tuli todistettua ainakin 2006 / 2007 vuonna
50.10 Vaikutus: > Toukokuu
Nimipäiväänsä viettää: --
Minä päivänä metsä kuurassa lokakuussa, sinä päivänä toukokuussa lehti vihoittaa.

50.10 Vaikutus: > Alkutalvi
Nimipäiväänsä viettää: --
Jos pihlajassa on lokakuussa paljon mmarjoja, tulee sateinen syksy ja vähäluminen talvi
Pihlaja ei kanna kahta taakkaa yhtäaikaa: marjoja ja lunta
50.1 Vaikutus: > Heinäkuu
Nimipäiväänsä viettää: Ei määritelty
Tammikuun pakkaset maksaa heinäkuun helteet.
Kylmä tammikuu tietää helteistä heinäkuuta.
50.12 Vaikutus: > Joulukuu
Nimipäiväänsä viettää: Tuomas - Tapani 21 -26.12
Jos aurinko ei pesäpäivinään näyttäydy, tulee sateinen kesä
Jos aurinko ei paista talvipäivänseisauspäivinä niin ennusteen mukaan tulee sateinen kesä
50.12 Vaikutus: > Tammikuu
Nimipäiväänsä viettää: 23 - 26.12
Jos on leuto Joulu, on kylmä juhannus
Joulun aikaan jos on suojasäätä niin juhanuksena palellaan. Virtasalmelainen sanonta. Edellinen lisäämäni ennuste oli Kuoreveteläinen ennuste pesäpäivän säistä. T. Mauno Jokilehto
1.1 Vaikutus: > Loppukesä
Nimipäiväänsä viettää: --
Tammikuinen vesisade ennustaa hyvää kesän satoa
Pohjois-Suomesta on päinvastaisiakin selityksiä: jos tammikuussa sataa vettä tai on latvakaasua (=sumua), tulee kylmä kevät.
19.1 Vaikutus: > Tammikuu
Nimipäiväänsä viettää: Heikki
Heikin tai Paavalin päivän aikoihin sää usein muuttuu.
Pyryttää tuiskuttaa ja sää vaihtaa olotilaa. Lämpimät kylmäksi jne.
25.1 Vaikutus: > Heinäkuu
Nimipäiväänsä viettää: Paavali
Jonsei pauka paavalina eikä kylmä kynttelinä (5.2.), ei hellettä heinäaikana
No niin, tämä on selvää pässinlihaa. Jos Paavalin päivä leuto ja lämmin, kannattaa valita kesälomansa alku- tai loppukesästä. Heinäkuu on siis todennäköisesti ilmoiltaan kurja ja saattaapa vielä vaikuttaa elokuun alkupuolellekin. Tenää tekee kuitenkin tuo 'eikä kylmä kynttelinä', joka saattaa tarkoittaa sitä, että molempien päivien tulee olla lämpimät ennustuksen toteutumiseksi. Tai ehkä ei.
28.1 Vaikutus: >
Nimipäiväänsä viettää: Kalle
Mitä säätä kallena, sitä koko vuoden.
Hmm, tähän voitaneen suhtautua lievällä varauksella tai ainakin se vaatii jonkinmoista pitempiaikaista tutkimusta ja muistiinpanojen tekemistä. En ainakaan minä saata uskoa, että yhden päivän perusteella voitaisiin päätellä koko loppuvuoden säätila.
7.2 Vaikutus: > Kevät
Nimipäiväänsä viettää: Laskiaistiistai
Mitä sää laskiaissa, sitä päivä pääsiäissä
Laskiaistiistain ilmat siis antavat viitteitä seuraavan pääsiäisen ilmasto-olosuhteista.
1.2 Vaikutus: > Toukokuu
Nimipäiväänsä viettää: Helmikuu
Helmikuun hellät tuulet maaliskuussa maksetaan
Tarkoittaa tietenkin sitä, että jos helmikuu normaalista poiketen on lämmin, niin maaliskuu on vastaavasti kylmä. Ja siitähän seuraa se, että maaliskuu ei näytä maata, niin koko kevät jatkuu kylmänä ja viimaisena.
1.2 Vaikutus: > Kevät
Nimipäiväänsä viettää: --
Helmikuun suojasäät merkitsevät kylmää kevättä.
No, onpahan noita kuultu päinvastaisiakin ennusteita, mutta aika aikaansa kutakin sano pässi kun päätä leikattiin.
5.2 Vaikutus: > Heinäkuu
Nimipäiväänsä viettää: Kynttilän päivä
Jos ei pauka paavalina (25.1) eikä kylmä kynttelinä ei ole hellettä heinäaikaan.

15.2 Vaikutus: > Talvi
Nimipäiväänsä viettää: Sipi
jos sipinä pyryttää, sataa seitsemän viikkoa yhtä päätä.
Sipin päivän lumisateet vaikuttavat siis pitkälle tulevaisuuteen ja ennustavat lumista lopputalvea.
24.2 Vaikutus: > Heinäkuu
Nimipäiväänsä viettää: Matti
Mitä sää mattina, sitä ilma heinäkuussa
Matin päivän sää on erityisen tärkeä kesälomaansa suunnittelevílle. Ei ehkä kannata niinkään katsoa sitä onko kylmä vai lämmin, koska helmikuussa on yleensä aina kylmä, vaan sataako vai paistaako. Tietysti, jos jotkin muut ennusteet aiheuttavat tähän poikkeuksia ne pitää jollain tapaa huomioida.
24.2 Vaikutus: > Maaliskuu
Nimipäiväänsä viettää: Matti
Mitä Mattina, sitä Marjana
Matin päivän sää kertoo siis Maarianpäivän olosuhteet.
1.3 Vaikutus: > Tammikuu
Nimipäiväänsä viettää: o.kaikkonen
kesän tulon ennuste
Jos Maaliskuu tehdään pohjoisesta vielä 3 vuorokautta on tuuli pohjoisessa. Edelleen jos maaliskuuta tehdään pohjoisesta se tietää pitkää kevättä. Vielä yksi ennuste: Markku marjat vie. Jos Urpona uikuttaa sitä Nikoteemus niukuttaa siis: Urpona turkki päällä kesällä paidatta.
17.3 Vaikutus: > Elokuu
Nimipäiväänsä viettää: Kerttuli
Kerttulina kun sataa, kesä ei anna juureksia
Kerttulin päivän kovat sateet kertovat, että juureksien saanti syksymmällä saattaa olla jokseenkin kiven alla. Perunasato jää heikohkoksi ja punajuuret pieniksi.
19.3 Vaikutus: > Keskikesä
Nimipäiväänsä viettää: Jooseppi
Joosepin päivänä jos päivä paistaa, tulee hyvä kesä
Hyvä kesä on tietenkin tulkinnan varainen juttu ja riippuu paljolti siitä mitä kukakin kesältä odottaa. Maanviljelijä ei ilahdu, jos aurinko paistaa räkittää viisi kuukautta yhteen menoon, mutta kesälomalaisilla tuskin on mitään sitä vastaan.
24.3 Vaikutus: > Toukokuu
Nimipäiväänsä viettää: Kiirastorstai
Jos kiirastorstain yönä kylmää, niin viluttaa koko kevään
Kylmmää kevättä tarkoittaa koleat pääsiäisen alun säät.
25.3 Vaikutus: > Kevät
Nimipäiväänsä viettää: Maaria
Marian päivän aikainen säätila on antanut paljon pohjaa ennustuksille
Jos maaliskuu (marjankuu) syntyy kylmällä pohjoistuulella eli ylhäisellä tuulella (tai perjantaipäivänä), tulee kolme kylmää kevätkuuta ja pitkä hidas kevät. Mutta jos maaliskuu syntyy lauhkealla etelätuulella, niin tulee varhainen, kaunis ja lämmin kevät.
25.3 Vaikutus: > Kevät
Nimipäiväänsä viettää: Maaria
Mitä Maariana (25.3.) malolla sitä vappuna vaolla
Vaolla tarkoittaa lumen määrä katolla/pellolla. Peräpohjolassa tämä vähän myöhäistyy: Mikä Maariana katolla, se Erkkinä (18.5.) maassa.
25.3 Vaikutus: > Loppukesä
Nimipäiväänsä viettää: Maaria
Jos Maarian päivänä on lunta aitain tasan, niin on viljaa syksyllä laarien tasan
Paljon lunta, hyvä sato...
1.4 Vaikutus: > Heinäkuu
Nimipäiväänsä viettää: --
Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato.

23.4 Vaikutus: > Toukokuu
Nimipäiväänsä viettää: Yrjö
Jos yrjönä yöpakkasta, on 27 päivää vielä kylmää.
Elikkä yrjön nimipäivän yölämpö kertoo seuraavan 27 päivän lämpötilan.
24.4 Vaikutus: > Heinäkuu
Nimipäiväänsä viettää: Albertina
Jos Alpertiinan yönä pakastaa vie halla kesällä heinät
Tämä viittaa koleahkoon keskikesään ja ankariin yöpakkasiin heinäkuun tuntumilla.
25.4 Vaikutus: > Keskikesä
Nimipäiväänsä viettää: Markku
Jos Markun päivänä ja yönä (25.4.) on kylmä ja jopa pakkasta, jatkuu kylmää pitkälle kesään
Ja päinvastoin...
18.5 Vaikutus: > Kesäkuu
Nimipäiväänsä viettää: Erkki
Kylmä Erkki, hyvä merkki, lämmin Erkki, paha merkki
Erkin päivän lämpimät ilmat tietävät pahaa ilmaa lähitulevaisuudessa. alkukesä on kolea ja kylmä. Kesäkuun raesateet eivät ole mahdottomuus.
25.5 Vaikutus: > Kesäkuu
Nimipäiväänsä viettää: Urpo
Urpo rukkaset riisuu
Tämä ei Eskelin mielestä ole oikeastaan ennustus vaan lähinnä tarkoittaa sitä, että vanhan kansan mielestä urpon päivänä talven selkä taittui viimeistään ja välihousujen riisumista saattoi jo harkita. Urpon päivästä on kuitenkin ennustus joka kertoo tulevan kesän ilmoista.
25.5 Vaikutus: > Heinäkuu
Nimipäiväänsä viettää: Urpo
Kun on paita-Urpo, niin on turkkikesä
Urpon päivän helteet eivät ennustele lämmintä kesää. Vaikkakin Urpon päivänä voidaan heittää rukkaset pois, niin kaikki on suhteellista. Kesästä voidaan kuitenkin odottaa keskimääräistä kylmempää ja mahdollisesti myös sateita on keskimääräistä enemmän.
25.5 Vaikutus: > Keskikesä
Nimipäiväänsä viettää: Erkki
Kylmä Erkin päivä ennustaa lämmintä kesää
Erkin vilu kesän ilo.
25.5 Vaikutus: > Keskikesä
Nimipäiväänsä viettää: Erkki
Jos käki kukkuu hankeen (vielä lunta maassa), tulee halloja.
Jos taas lehti on jo puihin tulossa käen alkaessa ensi kertaa kukkumaan, tulee hyvä viljasato.
12.6 Vaikutus: >
Nimipäiväänsä viettää: Esko
Missä tuuli Eskon päivänä, siellä koko kesän
On se merkillinen päivä tuo Eskon päivä. Toivottavasti ei silloin tuule pohjoisesta.
19.7 Vaikutus: > Elokuu
Nimipäiväänsä viettää: Saara
Jos saarana sataa, sataa pertuun saakka
Niinpä niin, kaikille lomalaisille tiedoksi, että se tietää sitten kuukauden yhtämittaista sadetta, jos heinäkuun puolivälissä sataa.
25.7 Vaikutus: > Loppukesä
Nimipäiväänsä viettää: Jaakko
Jaakko heittää kylmän kiven järveen
Jaakon päivästä alkavat pintavedet kylmentyä pikku hiljaa. Mutta ei kannata heti huolestua.
25.7 Vaikutus: > Loppukesä
Nimipäiväänsä viettää: Jaakko
Jollei Jaakkona tule hallaa, ei tule Perttulinakaan (28.8.)
Toisaalta, jos Jaakko merkitsee perunan lehdet, niin Lauri (10.8.) merkitsee lisää ja Perttu vie kaiken.
25.7 Vaikutus: > Syksy
Nimipäiväänsä viettää: Jaakko
Jos Jaakonpäivänä sataa, sataa seitsemän viikkoa. ( Sysmä )
Tämä ei selityksiä kaipaa.
29.7 Vaikutus: > Syksy
Nimipäiväänsä viettää: Uolevi
Syystä uolevista kevättä kynttelistä ( Töysä )
Lienee totta tämäkin, tosin täytynee vielä pohtia mitä tuo käytännössä tarkoittaa.
1.8 Vaikutus: > Elokuu
Nimipäiväänsä viettää: Timppa
Elokuussa elohelle
Jos elokuun alussa linnut pesii on pitkä lämmin elosyyskuun jakso odotettavissa.
10.8 Vaikutus: > Syksy
Nimipäiväänsä viettää: Lauri
Jos Laurina on kaunista, niin sitä piisaa Perttuliin (24.8.).
Ja hyvä syksy on tulossa.
14.10 Vaikutus: > Huhtikuu
Nimipäiväänsä viettää: Elsa
Jos Elsan päivänä paljon lehtiä puussa niin Taiton päivänä (14.4) yhtä paljon lunta maassa
Tuota tuskin tarvitsee paljon selitellä.
28.10 Vaikutus: > Tammikuu
Nimipäiväänsä viettää: Simo
Jos Simo siltoja tekee,,, Niin Antti aisoilla ajaa
Jos Simon päivänä 28.10 on pienet lammet tai lätäköt jäässä. Niin Antti ajaa aisoilla,, Tarkoittaa sitä , että on lunta maassa ja voi ajaa reellä
1.11 Vaikutus: > Määrittelemätön
Nimipäiväänsä viettää: Topi
Jos puut ovat paljaana Topin päivään mennessä, ennustaa se pysyvää lumen tuloa
Kun kaikki lehdet ovat lähteneet puista ennen Topin päivää, niin silloin on odotettavissa lumen tuloa ja se on silloin pysyvä lumi.
10.11 Vaikutus: > Tammikuu
Nimipäiväänsä viettää: Martti
Jos martti paukkuu niin tammi tiukkuu
Tulkinta on, että jos martin päivänä on kova pakkanen, niin tammikuun ilmoista on odotettavissa kylmiä.
26.11 Vaikutus: > Marraskuu
Nimipäiväänsä viettää: Katri
Mitä enemmän pihlajan marjoja sitä enemmän lunta
Mitä enemmän pihlajan marjoja sitä enemmän lunta 30.11. [Toisaalta sanotaan myös, että ei pihlaja kahta kuormaa kanna. Tästä aiheesta on Eskeli kovasti kiistellyt muidenkin kanssa...]
30.11 Vaikutus: > Talvi
Nimipäiväänsä viettää: Antti
Antti talven aloittaa
Talvi siis alkaa Antin päivästä - paitsi joskus se alkaa jo kekristä kuten vuonna 2006. Kekristähän on siis kahdeksan viikkoa jouluun.
24.12 Vaikutus: > Keskikesä
Nimipäiväänsä viettää: Eeva
Tapio pui viljaansa joulujen välillä
Jos päivä paistaa ja Tapio pui viljojansa vanhan ja uuden joulun välissä tulee helteinen kesä. Eli nykykielellä: jos aurinko näyttäytyy ja lumet tippuvat puista joulun ja uuden vuoden välissä tulee helteinen kesä. Ainakin kerran näin on käynyt omana elinaikanani. (Olen syntynyt 1970-luvulla).